Jöröjukka-kulttuuria?

Ulla Maria Hoikkala •

Tunteet ja mielikuvitus kuuluvat osana ihmisen olemukseen. Romantiikka on kiehtonut ihmistä aikojen alusta ja arkea on paettu niin kirjallisuuteen, taiteeseen kuin näyttämötaiteeseen. Jo laulussa lauletaan “Oi miksei saavu noutamaan, tuo prinssi nuori uljas sadun ihmemaan…”

Arki kuuluu erottamattomana osana elämään. Pääsääntöisesti arki sujuu omalla painollaan, mutta joskus se on tylsää, tasapaksua,  puuduttavaa. Arjen vastapainoksi haetaan elämyksiä taiteesta, teatterista, musiikista, kirjoista, lehdistä ja elokuvista.

Romanttinen “hömppä”kirjallisuus on kautta aikojen ollut suosittua. Romanttiset elokuvat vetävät yleisiö vuosikymmenistä toiseen. Yksi kaikkien aikojen suosituimpia rakkauselokuvia on ollut Casablanca.

Pikkutyttöjen arjen harmautta ovat lievittäneet nuket, joita on puettu kauniisti prinsessakolttuihin. Nukkien avulla on siirrytty mielikuvitusmaailmaan, jossa onni kukoistaa ja rakkaus elää ikuisesti. Television saippuasarjat ovat tarjonneet elävän elämän korviketta, jossa kauniit tytöt ja komeat nuoret miehet ovat herättäneet ihastusta romantiikka etsivissä.

Romanttinen kirjallisuus – miesten maailmaa?

Myös kirjailijat ovat leikitelleet romantiikalla kautta aikojen. He ovat historiassa olleet useammin miehiä kuin naisia. Miehiä on pidetty romanttisen kirjallisuuden isinä – Friedrich Schiller, William Wordsworth, John Keats…

Toki myös naiset ovat kirjoittaneet romanttisia tarinoita, osa heistä jo paljon ennen edellä mainittuja herroja. Aphra Behn (1640-1689), jota pidetään Englannin ensimmäisenä ammattinaiskirjailijana, kirjoitti muun muassa aikanaan syvää paheksuntaa herättäneitä romanttisia ja eroottisia tekstejä rakkaudesta ja intohimosta. Hän kuvasi jopa homoseksuaalista rakkautta.

Edith Wharton (1862-1937) oli seurapiirirouva, joka kyllästyi elitistiseen miljööseensä ja ryhtyi kirjailijaksi. Hänen lyhyet novellinsa käsittelevät samoja, jokapäiväisiä elämän asioita, joita myös tämän päivän kioskikirjallisuus käsittelee – rakkautta, uskottomuutta, erotiikkaa.

Kirjailijoiden lista on pitkä – Anni Polva, Barbara Cartland, Netta Muskett, jota on kutsuttu “hömpän helmeksi”. Sillä hömpäksihän tämä kioskikirjallisuuden laji on ristitty. Mutta hömppää tai ei, unelmilla on ottajia ja ostajia kaikissa ikäluokissa.

Naisten laji?

Romantiikka ja romanttinen kirjallisuus on aina vedonnut etenkin naisiin. Äitien “salainen pahe” 1950-60-70 -luvuilla oli romantiikkaa tihkuvat lehdet Nyyrikki, Perjantai tai Sirpale. Sitten tuli Hertta-sarja, joka oli nuoremmille lukijoille suunnattu kokoelma sarjakuvan muodossa kerrottuja rakkaustarinoita. 

Tunnusomaista näille tarinoille oli ja on edelleen onnellinen loppu. Tavalla tai toisella hyvä voittaa pahan. Näillä tarinoilla on peitetty arkinen harmaus. Tämä toivon lähde on edelleen monelle naiselle todellisuutta.

Nyyrikki on yksi Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti ilmestynyt lehti, jota on julkaistu vuodesta 1903. Muutamaa sotavuotta lukuunottamatta lehti on ilmestynyt keskeytyksettä 50 kertaa vuodessa. Jotain siinä täytyy olla. Lehden vahvasta kulttuurihistoriallisesta asemasta kertoo se, että kirjailijakuntamme kärki on kirjoittanut lehteen jossain uransa vaiheessa – Kalle Päätalo, Timo K. Mukka, Pentti Haanpää, Uuno Kailas, Jorma Kurvinen jne.

Pohtimisen aihetta antaa perisuomalainen jöröjukka-kulttuuri tunteiden tulkkina. Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Mutta olisiko tähänkin tulossa muutos, sillä Nyyrikin lukijoista n. 10-15 % on miehiä!

Tietoja kirjoittajasta Ulla: Ulla Maria Hoikkala on toiminut viestintäalan yrittäjänä vuodesta 1995. Laaja kansainvälinen kokemus - asunut mm. Yhdysvalloissa useita vuosia. Saanut Yhdysvalloissa Patricia M. Cavin Memorial Award for Excellence in Journalism -tunnustuspalkinnon.